Someseinä kokoaa organisaation sosiaalisen median sisällöt samaan uutisvirtaan. Sivuston kävijä näkee samasta ruudukosta esimerkiksi Instagram-, Twitter-, LinkedIn- ja YouTube-tilien uusimmat sisällöt. Yleensä klikkaamalla päivitystä pääsee somepalveluun tykkäämään, kommentoimaan ja jakamaan sisältöjä sekä seuraamaan organisaatiota.
Pintapuolisesti someseinä vaikuttaakin mainiolta. Somesisällöt saadaan hyödynnettyä tehokkaammin, somekanavat saavat lisää näkyvyyttä ja tavoittavuus kasvaa. Eikö someseinä siis kannattaisi laittaa aina verkkosivuille? Mietitäänpä asiaa ja kurkataan esimerkkejä verkosta.
Mitä haluat kävijän tekevän sivustollasi?
Verkkopalvelulla on aina jokin tavoite – syy miksi verkkosivusto on olemassa. Parhaassa tapauksessa tavoitteet ovat vielä muotoiltu niin, että niitä voidaan mitata. Silloin voidaan tutkia mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden toteutumiseen, mitkä ovat yhdentekeviä ja mitkä jopa haitallisia.
Selailijan toivottu tehtävä voi olla esimerkiksi ostaa tuote, lähettää tarjouspyyntö tai hakea töihin. Nämä ovat kaikki helposti todennettavia ja seurattavia tapahtumia. Analytiikan avulla polkua on mahdollista kulkea myös taakse päin: mistä kanavasta tällaiset kävijät tulivat, mitä sisältöä he katselivat ja kuinka kauan aikaa viettivät sivustolla.
Someseinä sopii tavoitteelliseen lähestymiseen hankalasti. Jos käyttäjä päätyy klikkaamalla somepalveluun, voivat notifikaatiot, yksityisviestit ja muut sisällöt viedä käyttäjän mennessään.
Tietysti someseinällä voi olla merkitystä vaikeasti mitattaville tavoitteille, kuten yritysmielikuvan rakentamisessa. Se voi tarjota elävää, leikkisää ja nopeatempoista sisältöä, mitä sivusto ei pysty tarjoamaan. Se ei normaalisti kuitenkaan ohjaa tehokkaasti tärkeimpiin tavoitteisiin ja pahimmillaan kampittaa näiden toteutumista viemällä kävijöitä pois sivustolta.
Julkaistaanko somessa sopivaa sisältöä?
Someseinä elää ja kuolee sillä olevasta sisällöstä. Postausten pitää olla tuoreita. Niitä pitää julkaista aktiivisesti ja ne eivät saa toistaa itseään. Kuvallinen sisältö toimii parhaiten.
Usein firman kaikkiin somekanaviin julkaistaan samat jutut samaan aikaan, jolloin someseinä saa hölmösti monta peräkkäistä juttua samalla kuvalla ja tekstillä. Somessa jaetaan jatkuvasti linkkejä esimerkiksi uutissivustoille tai jaetaan toisten päivityksiä, mikä johdattelee lukijaa muualle. Toisaalta somepäivityksillä ohjataan kävijöitä organisaation omaan verkkopalveluun eli paikkaan, jossa kävijä on jo lukemassa someseinää.
Ongelmaa on yleensä ratkottu rajaamalla someseinissä näytettäviä kanavia sekä kuratoimalla erikseen näkyviä sisältöjä. On kuitenkin sääli, jos somesisältöä tuotetaan liiaksi verkkosivuston ehdoilla, koska somesisällön tarkoitettu koti ei ole siellä. Esimerkiksi saman linkin jakaminen Facebook- ja LinkedIn-sivulle voi olla kiistattoman järkevää ja tehokasta, mutta someseinälle se ei sovi.
Mitä jos käytetään seuraajien sisältöä?
Houkutteleva aihe someseinälle on firman omien somekanavien sijaan käyttää seuraajien tuottamaa sisältöä. Tämä vaatii pohjalle aktiivisesti somessa julkaisevaa asiakaskuntaa, joka haluaa jakaa tuotteitasi ja brändiäsi. Seuraajasisällön käyttö on siis pääasiassa suurien kuluttajabrändien ja vahvojen yhteisöjen juttu.
Asiakkaiden tuottama sisältö ei tarkoita, että someseinä pyörisi itsekseen ilman työtä. Jos sisältöä näytetään esimerkiksi aihetunnisteella (eli ”hashtagilla”), voi sisällön seassa olla huonolaatuista, loukkaavaa, varastettua tai muuten vain arvelluttavaa sisältöä. Siksi tällainen someseinä vaatii esimerkiksi kerran viikossa sopivien sisältöjen karsintaa ja hyväksyntää.
Seuraajasisältöjen käytössä monimutkaisin ongelma on tekijänoikeudet. Yle uutisoi 19.5.2021 somekuvien ongelmallisista oikeuksista myös erillisellä #yes-suostumuksella. Somepalveluiden käyttöehdot sekä eri maiden lainsäädäntö sanelevat myös miten kuvia saa käyttää ja kuka ne omistaa. On hyvin mahdollista, että seuraajasisällön käyttöä esimerkiksi someseinissä rajoitetaan huomattavasti tiukemmin tai jopa estetään tulevaisuudessa.
Somejätit pyrkivät eroon someseinistä
Somepalveluiden nihkeällä suhtautumisella someseiniin on pitkä historia. Someseinien rakennus on aina perustunut somejättien tarjoamiin rajapintoihin, joista kolmannet osapuolet rakentavat sovelluksia ja syötteitä. Mitä näistä rajapinnoista on saanut ulos ja millä ehdoilla on kiristynyt vuosi vuodelta.
Aiemmin monessa palvelussa saattoi rajapintojen kautta päästä käsiksi sisältöön miltä tahansa julkiselta sivulta tai tililtä, mutta nykyään pääsy on yleensä rajoitettuna vain omaan tiliin. Käyttöoikeus rajapintoihin vaatii yhä byrokraattisempaa kehittäjäsovelluksen anomista ja väliaikaisesti voimassa olevia tunnuksia. Rajapintoja hävitetään, muutetaan ja uudistetaan.
Tästä syystä ei ole välttämättä mahdollista tehdä nyt samanlaista someseinää, joka on tehty vuonna 2018. Vähintään työkalut ja lisäosat ovat vanhentuneet ja vaihtuneet – ehkä useammankin kerran – tai rajapinnat eivät enää tarjoa sisältöä yhtä vapaasti. Someseinän pystyttäminen voi vaatia nyt huomattavasti enemmän työtä kuin muutamia vuosia sitten.
Somejäteillä on useita syitä hankaluuteensa. Eri maiden lainsäädäntö, tietoturvauhat, oikeustapaukset ja somepalveluiden omat intressit aiheuttavat jatkuvasti muutoksia käyttäjäehtoihin ja rajapintoihin. Trendi on jo vuosia ollut tiukempaan suuntaan eikä ole mitään takeita, että nyt rakennettu someseinä olisi toiminnassa esimerkiksi kahden vuoden päästä.
Someseinä kaipaa luottokorttiasi
Vastauksena epävakaalle tilanteelle ja rajapintojen jatkuvalle muutoksille on tullut erilaiset kuukausihintaiset palvelut kuten Juicer ja Curator sekä kotimaisina vaihtoehtoina Flockler ja Taeggie. Palveluille valtuutetaan pääsy sometileihin, minkä jälkeen ne hoitavat sisältöjen hakemisen. Palveluissa voi kuratoida sisältöä, muokata syötteen ulkoasua sekä hallita käytettäviä tilejä. Itse syöte upotetaan sivustolle yksinkertaisella upotuskoodilla tai palvelun omalla lisäosalla.
Vaihtoehtona on saatavilla yhä itse asennettavia lisäosia ja koodikirjastoja, mutta niiden käyttöä ei voi rajapintojen epävakauden vuoksi herkästi suositella. Moni sivuston omistaja on jo muutamia vuosia sitten huomannut räätälöitynä rakennetun somesyötteensä rikkoutuneen yllättäen ja vaatineen jatkuvasti korjaustöitä. Moni on luopunut someseinästä tai vaihtanut erilliseen kuukausimaksulliseen palveluun.
Someseinä ei ole yksinkertainen kertaostos vaan teknisesti monimutkainen ratkaisu, joka vaatii jatkuvaa huolenpitoa sekä alustan että sisällön puolesta.
Osa palveluista, kuten Juicer, tarjoaa ilmaista tasoa, mutta nämä sisältävät usein hyvin rajatut ominaisuudet. Esimerkiksi Juicerin ilmaisversiossa syöte päivittyy kerran vuorokaudessa, sisältää mainoksia sekä voi näyttää sisältöjä vain kahdelta sometililtä. Someseinä vaatii siis usein luottokorttia ja kuukausimaksua.
Kannattaako someseinää siis hankkia?
Lyhyesti sanottuna, someseinissä on monenlaisia haasteita niin teknisessä toimivuudessa, tekijänoikeuksissa kuin somesisältöjen tuottamisessa. Se ei ole kertaostos vaan jatkuvaa työtä vaativa toiminto. Siksipä someseinää ei kannata hankkia ilman painavaa syytä.
Someseinän kautta tapahtuva toiminta (päivitysten selailu, tykkääminen ja seuraaminen) eivät yleensä ole sivuston päätavoitteita vaan toimivat mausteina muille tavoitteille. Ehkä syötteen avulla voidaan kohottaa työnantajamielikuvaa, esitellä tuoteuutuuksia tai tehdä brändistä houkuttelevampi. Someseinä voi siis tukea muita tavoitteita, mutta itsenäistä arvoa sillä ei juuri ole.
Harkitse siis someseinän kohdalla:
- Auttaako someseinä jossain verkkosivuston päätavoitteessa?
- Voiko someseinä aiheuttaa kävijöiden harhautumista pois sivustolta?
- Löytyykö somesta seinälle sopivaa materiaalia?
- Oletko valmis maksamaan kuukausihintaa someseinäpalveluun sekä asennustyöstä tekniselle kumppanille?
- Kestätkö epävarmuutta siitä että someseinä voi kadota somejättien päätöksellä tulevaisuudessa?
