Elämme poikkeuksellista aikaa monella tapaa. Uutisvirrassamme näkyy erilaisia arvioita, ennusteita, mielipiteitä ja tutkimuksia poikkeustilanteen etenemisestä sekä vaikutuksista. Yhtenä suurimmista kysymysmerkeistä on talous.
Osuustoimintakeskus Pellervon taloustutkimuksen tekemä kansantalouden ennuste kuvaa, miten poikkeustilanteella voi olla suuria ja pysyviäkin vaikutuksia mm. talouden rakenteisiin. Toipumisen aikajänteeksi esitetään kolmea vaihtoehtoa, joista nopean toipumisen skenaariossa toipuminen alkaisi 2020 loppupuolella ja hitaankin toipumisen skenaariossa suunta löytyisi vuoden 2021 aikana.
Pellervon katsauksessa ennustetaan myös kaupan siirtymisen verkkoon kiihtyvän. Tätä ajatusta tukee Statistan tilastot, joiden mukaan verkko-ostaminen kasvoi Italiassa maaliskuun alussa parhaimmillaan yli 110% verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan. Kysyntä on siirtymässä entistä enemmän verkkoon.
Digitaalinen kysyntä kasvaa
Paytrailin tutkimuksen “Verkkokauppa Suomessa 2019” mukaan jopa 85 % suomalaisista teki verkko-ostoksia vuoden 2019 aikana ja etenkin ruoka- ja päivittäistavaraostokset olivat jo viime vuonna kasvaneet yli 52% edelliseen vuoteen verrattuna. Suomalaiset myös ostivat entistä enemmän kotimaisista verkkokaupoista ulkomaisten sijaan jo viime vuonna.
Kulutuskäyttäytyminen on jo pitkään muuttunut hiljalleen verkkopainotteiseksi. Jos kuluttaja ei ole voinut tehdä ostotapahtumaa kokonaan digitaalisesti, on hän pystynyt kuitenkin etsimään tietoa ja vertailemaan digitaalisesti tarjolla olevaa valikoimaa. Nyt käynnissä oleva poikkeustilanne kiihdyttää jo aiemmin alkanutta muutosta lähes toimialariippumattomasti – sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Nekin kuluttajat, jotka eivät ole ennen tehneet verkko-ostoksia tai -vertailua tulevat nyt siirtymään kasvavassa määrin verkkopalveluiden ja -kauppojen asiakkaiksi. Lisäksi he olettavat löytävänsä mahdollisimman pitkälle digitaalisesti muotoillun tuotteen vastaamaan tarvettaan. Kuluttajat ovat tehneet (osittain pakon sanelemana) kiihdytetyn digiloikan ostamisen suhteen ja heillä on nyt suurempi motivaatio sekä aiempaa vähemmän koettuja esteitä etsiä digiavusteisia ratkaisuja päivittäisen elämänsä sujumiseen. Muutos kivijalkaliikkeen asiakkaasta verkko-ostajaksi tapahtuu nyt helposti. Kuluttaja huomioi sen kauppa- ja tuotevalikoiman, mikä on digitaalisesti löydettävissä ja missä voi tehdä ostotapahtuman helposti.
Tämä asettaa perusvaatimustason yritykselle: jos yrityksellä ei ole verkkopresenssiä ja digitaalista ostopolkua, on sillä vaarana jäädä potentiaalisen ostajan tutkan ulkopuolelle vielä aiempaa helpommin. Vaikka poikkeustilanne ei kestä ikuisesti, jää hyväksi koetut ja arkea helpottavat käytännöt osaksi kuluttajien arkea.
Mitä seuraavaksi?
Kun aikaa kuluu hieman ja tilanne normalisoituu, osa poikkeustilanteen aikaisesta kulutuskäyttäytymisestä jää pysyväksi sekä jopa muuttaa kysynnän rakennetta. Ne kuluttajat, jotka ovat aikaisemmin kartelleet verkko-ostamista, ovat uutena kohderyhmänä verkossa. Myös digiostamiseen tottuneet odottavat löytävänsä entistä enemmän valikoimaa verkosta. Myös aiemmin vähemmistönä olleet vanhempien ikäluokkien kuluttajat löytävät verkko-ostamisen ja -tilaamisen helppouden. Digitaalinen kysyntä siis kasvaa, kun suurempi määrä kuluttajia etsii entistä enemmän vaihtoehtoja verkosta ja odottaa myös löytävänsä enemmän.
Poikkeustila synnyttää myös tiedostavampia ja laatutietoisempia ostajia. Nielsen on tunnistanut poikkeustilan aikaisen kuluttajakäyttäytymisen muutoksen viimeisen vaiheen – “uuden normaalin” – tiedostavampien verkko-ostajien vaiheena. Kuluttajat tekevät enemmän online-ostoksia sekä arvostavat laatua ja paikallisuutta aiempaa enemmän.
Tämä tarkoittaa sitä, että digitaalisen ostopolun kosketuspisteiden tehokkuus korostuu entisestään. Oikeaa kohderyhmää puhutteleva brändikokemus, monikanavainen vuorovaikutus ja onnistunut digitaalinen palvelukokemus ovat kaiken a ja o.
Kun tilanne on ohi, missä haluamme olla silloin?
Poikkeustilanteissa yritysten liiketoiminnan voimasuhteet voivat muuttua suurestikin. esimerkiksi pieni kivijalkaliiketoimintaa harjoittava yritys voikin ketteryytensä ansiosta olla verkossa suurin ja kaunein. Jos yritys pystyy tarjoamaan kilpailijoitaan paremman asiakaskokemuksen ostamiseen, kuluttamiseen tai asiakaspalveluun, niin mahdollisuus markkinaosuuden kasvattamiseen digitaalisessa maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti.
Yritykset, jotka pystyvät vastaamaan muuttuviin kuluttajavaatimuksiin ja tarjoamaan saumattoman vuorovaikutuksen verkossa, ovat vahvoilla poikkeustilanteen aikana – mutta myös sen jälkeen. Nyt kannattaa arvioida paitsi omaa näkyvyyttään verkossa, myös myytävien tuotteiden ja/tai palveluiden verkko-ostamisen haasteita ja esteitä, sekä järjestää toiminta siten, että ostaminen verkossa on helppoa. Parhaimmillaan tämä tapahtuu nopeasti ja yksinkertaisesti, esimerkiksi ketterästi nousseita yhteisalustoja hyödyntäen. Pitkällä tähtäimellä ajatellen se voi kuitenkin tarkoittaa palvelun uudelleen muotoilua, jakelukanavien ja toimitusketjun arviointia ja hinnoittelun muokkaamista – mutta tällä hetkellä kaikki tämä voi olla tarpeellista “uuden normaalin” ennakointia.
Huomioimalla käynnissä olevat trendit ja tekemällä oikeita toimenpiteitä on mahdollista tukea myyntiä ja omaa liiketoimintaa, vastata kasvavaan digitaaliseen kysyntään, kasvattaa omaa digitaalista markkinaosuutta ja haastaa kilpailijoita – poikkeustilanteen aikana ja sen jälkeen, entistä vahvempana.
Yritysten markkinaosuudet ovat jaossa uudelleen – millä keinoin sinun yrityksesi aikoo ottaa siitä suuremman osuuden kuin ennen koronaa?
