Kaikki toiminta verkossa tarvitsee sähköä. Älypuhelimen akku kuluu selaillessa. Kaikki tietoliikenne kulkee satoja kilometrejä tietoverkkoa pitkin. Palvelimet päivystävät kellon ympäri ja tekevät töitä aina, kun sivuja ladataan.
Internet edustaakin noin 6–10 % koko maailman sähkönkulutuksesta. Koska sähköntuotannosta tulee hiilidioksidipäästöjä, on kaikella toiminnalla verkossa ympäristövaikutukset. Jokaisella verkkosivustolla on siis oma ympäristötaakkansa.
Verkkopalvelun omistaja voi kyllä valita omalle verkkopalvelulleen palvelimen, joka käyttää vihreää sähköä. Se ei kuitenkaan vielä riitä.
Mistä verkkosivujen hiilijalanjälki koostuu?
- Käyttäjän laitteet tarvitsevat sähköä sivuston käyttämiseen.
- Tietoverkko tuottaa päästöjä tiedonsiirrossa.
- Palvelimet kuluttavat energiaa, kun koodia suoritetaan tai kun tietoa haetaan tai välitetään.
Verkkopalvelun omistaja ei pysty vaikuttamaan täysin sivuston hiilijalanjälkeen, koska sähköä kuluu verkkosivujen käytön joka vaiheessa. Kaikki tieto liikkuu pitkin valtavaa tietoverkkoa, joka voi koostua esimerkiksi 4G-tukimastoista, monesta teleoperaattorista ja sadoista kilometreistä. Se, mitä reittiä viesti liikkuu kävijältä palvelimelle, riippuu esimerkiksi kävijän sijainnista, verkkoyhteydestä ja muusta tietoliikenteestä. Koska tämä maailmanlaajuinen verkosto ei käytä täysin vihreää sähköä, syntyy tiedonsiirrossa aina hiilidioksidipäästöjä.
Toisaalta sivustolle on voitu upottaa ulkopuolista analytiikkaa, mainontaa tai sosiaalisen median sisältöä, jotka sijaitsevat erillisellä palvelimella, jonka sähkönkulutukseen ei pysty vaikuttamaan. Viimeistään sivuston käyttäminen vaatii kävijän älypuhelimen tai läppärin akusta sähköä, jonka laadun päättää laitteen omistaja itse. Siihen ei verkkopalvelun omistaja pääse mitenkään vaikuttamaan.
Verkkosivulla on aina hiilijalanjälki, koska verkkosivujen käyttö vaatii sähköä, jonka laatuun ei pysty täysin vaikuttamaan. Jos on valmis kantamaan vastuun sivuston hiilijalanjäljestä, täytyy tätä ilmastovaikutusta vähentää.
Paljonko verkkosivusto sitten tuottaa hiilidioksidipäästöjä?
Verkkopalvelun hiilijalanjäljen laskeminen on monimutkaista. Lukuun vaikuttaa esimerkiksi kuinka paljon kävijöitä on, missä he ovat ja kuinka kauan he viettävät sivustollasi aikaa. Lisäksi sivuston ja palvelimen optimointi sekä ladattavien tiedostojen koko ja määrä vaikuttavat hiilijalanjäljen kokoon. Kaikkia tarvittavia tietoja ei pysty selvittämään tarkasti, jolloin luku on aina parhaimmillaankin arvio.
Valmiita avoimia ja kattavia laskureita verkkosivuston hiilijalanjälkeen ei tällä hetkellä löydy. Tehtävä ei olisi kuitenkaan mahdoton, jos tutkittaisiin hiilijalanjälkeä sähkönkulutuksen kautta. Silloin pitäisi vain pystyä arvioimaan sähkönkulutus eri vaiheissa ja käyttää hiilidioksidipäästöihin Suomen virallista päästökerrointa. Esimerkiksi Sitralla voisi olla resurssit rakentaa tällainen laskuri.
Yhdysvaltalainen hiilineutraalisertifikaatteja tarjoava Web Neutral Project arvioi keskikokoisen sivuston, jolla on noin 10 000 näyttökertaa kuukaudessa, hiilidioksidipäästöiksi noin 2100 kg vuodessa. Suomen luku on tätä todennäköisesti jonkin verran pienempi, sillä Yhdysvalloissa sähköntuotannon päästökerroin on noin 2,6 kertaa Suomea suurempi.
Keskivertosivuston hiilijalanjälki vastaa siis suunnilleen yhden keskivertosuomalaisen koko vuoden ruokia. Tai sitten ei vastaa, sillä tarkkaa laskukaavaa ei ole.
Miten sivuston hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa?
Hiilijalanjäljen pienentäminen on tehokkainta tehdä sivuston rakennusvaiheessa, sillä jo valmiiksi rakennetun sivuston optimointi voi vaatia paljon tehtyjen ratkaisujen uudelleentekemistä ja purkamista. Sivustoa rakennettaessa pystytään vaikuttamaan sivuston ja palvelimen kuormittavuuteen niin suunnittelulla, teknologiavalinnoilla kuin rakennustavoillakin. Sivuston latausnopeus parantuu samalla, koska resurssipihi sivusto on myös nopea.
Ekologinen sivusto
Sivuston suorittama koodi vaikuttaa suoraan sähkönkulutukseen. Esimerkiksi WPML-monikielisyyslisäosa vaatii paljon raskaita tietokantakyselyitä, jotka hidastavat sivuston toimintaa, koska palvelin joutuu tekemään selkeästi enemmän työtä. Vastaavasti monet valmisteemat on rakennettu mahdollisimman kaikenkattaviksi, jolloin ne sisältävät sivuston todellisiin tarpeisiin nähden valtavasti tarpeettomia toimintoja ja tiedostoja, jotka silti välittyvät tietoverkon kautta jokaiselle kävijälle.
Yhden gigatavun liikuttaminen verkossa vaatii sähköä noin 5 kWh, josta noin 50 % kohdistuu kävijän laitteisiin ja tietoverkkoon. Hiilijalanjälki siis pienentyy, jos ladattavaa tiedostokokoa ja -määrää pystyy vähentämään. Esimerkiksi huonosti optimoidut kuvakoot voivat kokemustemme perusteella helposti nostaa sivuston koon moninkertaiseksi, jolloin tiedonsiirron sähkönkulutus kasvaa samassa suhteessa.
Rakennamme sivustoja räätälöidysti oman Axio-aloituspakettimme pohjalta, jolloin pystymme optimoimaan, karsimaan ja yhdistämään tietoverkossa kulkevaa dataa. Voimme esimerkiksi ladata kuvat lazy loading -tekniikalla, jolloin kävijän ei tarvitse ladata sivun alaosassa olevia kuvia ellei hän skrollaa sinne. Lisäosia toki käytetään, mutta niiden laadukkuus halutaan varmistaa ensin.
Ekologisuus vaatii siis sivuston suorituskyvyn ja tietoturvan tavoin huomiointia kokonaisuutena, eikä se ole lisäominaisuus, joka voidaan myöhemmin liimata päälle. Löydät lisää vinkkejä ekologiseen verkkosivustoon aiemmasta kirjoituksestani.
Optimoitu palvelin
Palvelinympäristöksi suosimme WordPressille optimoitua ratkaisua, sillä se kykenee käsittelemään sivustoasi mahdollisimman tehokkaasti. Palvelimen optimoinnilla voidaan vähentää tietoverkossa kulkevaa datamäärää, kun palvelin pakkaa automaattisesti tiedostoja ja antaa käyttäjien säilöä esimerkiksi fontteja omalla laitteellaan, jolloin sitä samaa fonttia ei tarvitse ladata jokaisella sivulatauksella.
Modernit laitteistot ja päivitetyt palvelinohjelmistot varmistavat myös vähäisen sähkönkulutuksen. Jos palvelimen käyttämään sähköön pystyy vaikuttamaan, kannattaa tietysti valita vihreää sähköä käyttävä palvelin. Tämän lisäksi pitää myös vähentää tietoverkon kuormitusta, kuten sitä tietomäärää, jonka käyttäjän tarvitsee ladata jokaisella sivulatauksella.
Mobiiliystävällisyys ja löydettävyys
Käyttäjien laitteiden energiankulutusta voidaan parantaa panostamalla mobiilikäytettävyyteen, sillä mobiililaitteet kuluttavat läppäreitä ja pöytäkoneita huomattavasti vähemmän sähköä. Suuri mobiilikäyttäjien määrä on siis toivottavaa ja mobiilikäytön kasvu on pitkään jatkunut trendi. Jos nykyinen sivusto saa vain vähän mobiilikäyttäjiä, voi syynä olla käytettävyysongelmat pienillä ruuduilla.
Käyttäjä voi löytää etsimänsä tiedon nopeammin, jos sisältö on organisoitu hyvin, sivustolla on toimiva hakutoiminto ja sivusto löytyy Googlesta helposti. Tällöin käyttäjän asioiminen vaatii vähemmän sähkönkulutusta, klikkauksia ja turhautumista.
Mitä jäljelle jäävälle hiilijalanjäljelle voi tehdä?
Koska sivuston koko polkuun ei voi vaikuttaa, jää sivustolle aina jonkinlainen hiilijalanjälki. Tätä voi halutessaan neutralisoida päästökaupalla, jossa joko vähennetään hiilidioksidipäästöjä saman verran muualla tai parannetaan hiilidioksidin sitomista esimerkiksi istuttamalla metsää tai ennallistamalla soita. Tavoitteena on siis saada aikaan vähintään yhtä suuri positiivinen vaikutus ilmakehään.
Haasteena hyvityksessä on hiilijalanjäljen vaikea laskeminen, jolloin on vaikeaa arvioida, onko hyvittänyt tarpeeksi. Apua antaa esimerkiksi tanskalainen CO2 neutral website -hanke, joka tarjoaa päästökauppaa verkkosivun kuukausittaisten kävijöiden perusteella. Tämä on tietysti valtavan yksinkertaistettu ratkaisu, joka ei huomioi lainkaan esimerkiksi sitä, kuinka hyvin sivusto on optimoitu. Mutta hanke on kotimaisille sivustoille helpoin tapa hyvittää hiilijalanjälkensä edes suunnilleen oikein.
Tavoitteena hiilineutraali sivusto
Suurena haasteena ekologisuudelle on päästöjen laskemisen monimutkaisuus sekä tiedon puute internetin ilmastovaikutuksista. Toistaiseksi ekologisuuden mittarit ovat hyvin pitkälle suorituskyvyn ja latausnopeuden mittareita, koska optimointi ja resurssipihiys näkyvät suoraan niissä. Tulevaisuudessa pitäisi pystyä mittaamaan läpinäkyvästi sähkönkulutusta, jotta ekologisuudesta saataisiin oma itsenäinen mittari.
Koska verkkosivun käyttö vaatii sähköä niin käyttäjän laitteissa, tietoverkossa kuin palvelimella, sivuston omistaja ei pysty kadottamaan hiilijalanjälkeään. Ei siis riitä, että vain palvelin käyttää uusiutuvaa energiaa. Tarvitset yhdistelmän optimointia ja päästökauppaa.
Vaikka jokaisella sivustolla on hiilijalanjälki, ilmastovaikutus on mahdollista neutralisoida.
Sivuston suorituskyky on vahvasti yhteydessä sivuston ekologisuuteen. Voimme laittaa nykyisen WordPress-sivustosi toteutuksen testipenkkiin tai rakentaa paremmat verkkosivut alusta asti.
