Sosiaaliseen mediaan sisältöä tuottavat, yksityishenkilöt ja yritykset, toivovat lähtökohtaisesti tavoittavansa mahdollisimman laajasti omaa kohderyhmäänsä. Mutta ketä kaikkia sisältö lopulta tavoittaa – ja ketä jää ulkopuolelle? Avainsanaksi nousee sisällön saavutettavuus. Sisältö tulee esittää siten, että se on kaikenlaisten ihmisten saatavilla ja kulutettavissa.
Kuinka huomioida tämä somesisältöjä tuotettaessa?
Artikkelimme antaa vinkkejä.
Mitä on digitaalinen saavutettavuus?
Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että digitaalinen sisältö verkkopalveluissa on ymmärrettävää ja käytettävissä kaikille. Esitetyn sisällön on oltava ymmärrettävää myös näkö- ja kuulorajoitteisille henkilöille, ja sen on huomioitava ihmisten neuromoninaisuus ja henkilöiden kognitiiviset erot tiedon käsittelyssä. Neuromoninaisuus voi ilmetä esimerkiksi dysleksiana, dyspraksiana tai autismikirjon eri muotoina.
Sisältöä tuotettaessa, oli sitten kyse tekstistä, kuvista tai videoista, tulee huomioida kaikkien käyttäjien mahdollisuus kuluttaa ja omaksua sisältö – henkilökohtaisista ominaisuuksista, kyvyistä tai rajoitteista huolimatta.
Miksi tämä on tärkeää?
Monestakin syystä, alla näistä muutama:
Siitä hyötyvät kaikki: Kun viestit ovat laajasti saavutettavia, hyötyy siitä sekä sisältöä tuottava taho, että ne jotka sisältöä kuluttavat. Positiiviset käyttökokemukset lisääntyvät.
Parantunut hakukonenäkyvyys: Hakukoneet arvostavat käyttäjäystävällistä sisältöä, joten saavutettavuudesta huolehtiminen on myös hakukoneoptimointia (search engine optimization, SEO).
Myönteinen brändimielikuva: Saavutettavuuteen panostaminen on keino rakentaa brändin myönteistä imagoa – ja parhaimmillaan lisätä asiakkaiden uskollisuutta.
Näin kuuluu toimia: Kohdeyleisön kunnioittaminen ja yhdenvertainen kohtelu tiedon saavutettavuudessa ovat itsestäänselvyyksiä, joita ei tarvitse perustella.
7 vinkkiä sisällön saavutettavuuteen
Kuinka somesisältöä tuotettaessa voi edistää sisällön saavutettavuutta? Listasimme konkreettisia vinkkejä.
1. Käytä selkeitä fontteja
Useimmilla somealustoilla fontti sisältöpäivityksiin tulee niin sanotusti annettuna. On kuitenkin olemassa erillisiä työkaluja, jotka mahdollistavat yksilöllisten fonttien käyttöä. Kehoitamme kuitenkin käyttämään niitä harkiten, jos ollenkaan. Tämä siksi, että mitä useampia fontteja ja muotoiluja tekstissä on käytetty, sitä suurempi on riski, että ruudunlukijaohjelma tai -laite ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
2. Valitse värit harkiten
Värien käyttö someviestinnässä on houkuttelevaa, mutta se tulee tehdä huolellisesti harkiten, ettei saavutettavuus kärsi.
Kiinnitä huomiota erityisesti värien yhteensovittamiseen: pyri välttämään värejä ja niiden yhdistelmiä, jotka rajaavat värisokeiden tai näkörajoitteisten mahdollisuuksia kuluttaa sisältöä. Karkea yleissääntö on huolehtia riittävistä kontrasteista, eli tekstin tai muun sisällön erottumisesta taustastaan. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat saman värin eri sävyt.
3. Kuvaukset ja alt-tekstit
Kun kuva sisältää enemmän informaatiota kuin teksti, jonka yhteydessä se esitetään, on tärkeää määrittää kuvalle alt-teksti (alternative text eli vaihtoehtoinen kuvaus tai tekstivastine). Tämä teksti kertoo kuvan sisällön ruudunlukulaitetta käyttäville, ja saattaa kuvan sisältämän informaation myös näkörajoitteisten saataville.
Alt-teksti on hyvä pitää tiiviinä, mielellään yhden lauseen kuvauksena kuvan olennaisesta sisällöstä. Mikäli kuva esittää ihmisiä, voi sisältöä kuluttavalle henkilölle olla olennaista saada tietoonsa esimerkiksi siinä esiintyvien henkilöiden ikä tai oletettu sukupuoli.
4. Käytä tekstitystä ja selostuksia
Video on voimakas sisältötyyppi somessa. Niiden yhteydessä suosittelemme vahvasti tekstitysten (subtitles) käyttöä. Tekstitysten seassa on mahdollista esittää kuvauksia myös videolla esiintyvistä äänistä, musiikista ja tunnelmista.
Ääniselostukset (audio descriptions) ovat toinen saavutettavuutta lisäävä ominaisuus videoihin. Selostukset esimerkiksi videolla esitettyjen vuorosanojen väleissä ovat ikäänkuin videoiden kommenttiraita. Niillä voidaan kommentoida liikkeitä, kehonkieltä, kasvojen ilmeitä ja muuta non-verbaalista viestintää.
Useimmat some-alustat mahdollistavat käyttäjälle näiden ominaisuuksien hallinnan, eli ne saa halutessaan joko päälle tai pois. Ei siis tarvitse pelätä niiden ”ärsyttävän” käyttäjiä, jotka eivät kaipaa täydentävää tekstitystä tai selostetta.
5. Käytä emojeita harkiten
Emojit ovat tapa tuoda postauksiin persoonallisuutta, mutta niiden käytössä on hyvä olla varovainen. Emojien liiallinen käyttö koetaan usein epäammattimaisena. Saavutettavuuden näkökulmasta ne aiheuttavat joskus myös ongelmia: ne tekevät ruudunlukulaitteiden työstä monimutkaisempaa.
Emoji on paras sijoittaa lauseen loppuun. Niitä ei sen sijaan suositella esimerkiksi korvaamaan listamerkkiä lauseen alussa, eikä niitä kannata käyttää sanojen väleissä keskellä tekstiä.
Emojin mukana kulkee alt-teksti, joten ruudunlukijat lukevat ne osaksi tekstiä.
6. Valitse hashtagit ajatuksella
Hashtagit eli aihetunnisteet parantavat postauksesi löytymistä, ja auttavat osallistumaan ajankohtaisiin keskusteluihin ja ilmiöihin. Mutta niitäkin kannattaa käyttää ajatuksella: mieti relevanttiutta ja lukumäärää, ja sijoita hashtagit mieluiten postauksen loppuun.
Aihetunnisteiden luettavuutta voi parantaa käyttämällä jokaisen sanan kohdalla isoa alkukirjainta:
#MarkkinoinninWebinaari
Vs
#markkinoinninwebinaari
7. Testaa sisältöjäsi
Sisällön luomisen ja postaamisen välissä on hyvä pitää tauko, ja tarkastella sisältöä perusteellisesti. Onko käytetty kieli selkeää ja inklusiivista? Välittääkö postaus oikeaa ja halutunlaista tietoa? Toisinaan sisällön ääneen lukeminen auttaa tässä arvioinnissa.
Parhaan arvion saavutettavuudesta saa pyytämällä koelukua henkilöiltä, jotka kuulevat tai näkevät rajoitetusti, tai joilla on neuromoninaisuuteen liittyviä rajoitteita. Koeyleisöltä saatu arvokas palaute auttaa paitsi yksittäisen sisällön parantamisessa, myös kehittymään paremmaksi saavutettavan sisällön tuottajaksi.
Parempaa digiympäristöä rakentamassa
Saavutettavuus digitaalisissa ympäristöissä ei ole merkityksellistä vain erityispiirteitä omaaville sisällön kuluttajille, vaan aivan kaikille. Digitaalinen saavutettavuus on olennainen osa ymmärrettävän viestinnän toteutumista ja paremman digiympäristön luomista. Yksittäisen yrityksen somesisällöt ja –käytännöt eivät ehkä siirrä vuoria – mutta jokainen inklusiivinen sisältö varmistaa osaltaan mahdollisuutta pitää kaikki kyydissä.